Joulutarina / Julsaga

JOULUTARINA

Syksy oli taittunut talveksi, marraskuu joulukuuksi. Kirkkaalle pakkastaivaalle syttyi yksinäinen tähti. Ihan pian olisi joulu! Pikku tonttu oli tulossa Joulupukin sivupajalta ja päätti oikaista metsän kautta. Äkkiä hän tuli suuren aukean reunaan.

– Missä minä olen? tonttu ihmetteli.

– Olenkohan minä eksyksissä?

Isot kuuset reunustivat aukeaa. Pikku tonttu oli peloissaan. Metsästä kuului outoja ääniä. Äänet olivat pelottavia. Jostain läheltä kuului murinaa. Metsässä näkyi iso möhkäle, jolla oli pienet korvat. Murina vaikutti tulevan möhkäleestä. Möhkäle hiipi hiljaa metsän aukealle ja kirkas taivas paljasti möhkäleen karhuksi. Tonttu kysyi karhulta:

– Missä me olemme?

Karhu kääntyi äänen suuntaan ja ihmetteli, mistä tonttu oli tullut. Tonttu sanoi:

– Minä olen eksyksissä ja haluaisin kotiin. En tiedä, missä olen.

Karhu vastasi:

– Me ollaan Rovaniemellä.

Sitten karhu antoi Tontulle tonttupuuroa karhun kotona. Karhu asui metsässä Rovaniemen ulkopuolella, kolossa maan alla. Siellä sisällä oli joulupukin hattu, joulukuusi ja yksi likainen sänky, jossa oli paljon tonttukarkkeja ja piparkakkuja.

Yhtäkkiä joku toinen joulutonttu tuli karhun pesään ja näki karhun ja juoksi karkuun, mutta sitten Tonttu meni ulos ja huusi perään:

– Tuu ottaan tonttupuuroa ja piparkakkuja!

Ja sitten he söivät ja menivät nukkumaan karhun pesään. Seuraavana päivänä tontut ja karhu menivät yhdessä Joulupukin taloon.

Tontut ja karhu menivät Joulupukin huoneeseen ja kertoivat Joulupukille, mitä heille oli tapahtunut. Joulupukki hämmästyi ja sanoi:

– Mitä se karhu täällä tekee?!

Tontut vastasivat:

– Älä pelkää, se ei ole vaarallinen. Me ollaan kavereita, ja se antoi meille puuroa. Saako karhu tulla tänne töihin?

Joulupukki vastasi:

– Joo, saa se tulla kokeilemaan, jos se onnistuu testit. Ensimmäisenä testinä on joululahjojen paketointi.

Suuri joukko tonttuja oli kokoontunut lahjapaketointipöydän ääreen. Karhu seisoi paketointipöydän ääressä jännittyneenä. Vanha ja pieni Johtaja-Tonttu kertoi kimeällä äänellään testin säännöt:

– Selvitäkseen testissä sinun tulee paketoida viisikymmentä lahjaa viidessä minuutissa. Jos selviät tästä testistä, pääset eteenpäin. Jos et selviä tästä, pitää sinun mennä kotiin ja et saa joululahjoja.

Näillä sanoilla testi lähti käyntiin. Karhu paketoi lahjoja vimmatulla vauhdilla. Hän selvisi tehtävästä nipin napin, ja ajaksi tuli 4 minuuttia ja 59 sekuntia. Tontut katselivat karhua ihmeissään.

Karhun seuraavana tehtävänä oli ideoida ja luoda uusi lelu. Karhun tulisi selvitä tehtävästä yhdessä vuorokaudessa. Karhu keksi yhden radio-ohjattavan veneen, jossa voi istua ja ajaa. Kesti 15 tuntia rakentaa se vene. Veneen sisällä oli keittiö ja baari, jossa voi tilata joulumustia ja joululimsaa. Ja siellä oli ratti ja kolme tuolia hytissä. Se karhu oli tyytyväinen. Joulupukki oli ihmeissään ja sanoi:

– Sinun vene on niin hyvä!

Joulupukkikin halusi ajaa veneellä.

Kolmas testi oli syöttää Rudolf-poro niin, ettei poro pelästy ja juokse karkuun. Karhu valmisti maagisen spesiaalipuuron ja sitten kokeili antaa sitä muille poroille. Kun tontut haistoivat puuron hyvän tuoksun, niin ne tulivat kateellisiksi ja sanoivat:

– Mekin halutaan vähän puuroa!

Karhu vastasi:

– Voin tehdä teille puuroa kohta, jos haluatte.

Tontut iloitsivat:

– Jeejee!

Rudolf-porolla oli kova nälkä. Kun karhu tuli puurolautasen kanssa, Rudolf pelästyi ensin, mutta oli sitten iloinen, koska hän sai ruokaa. Karhu selvisi siis kolmannestakin testistä.

Karhu oli läpäissyt kaikki Joulupukin testit. Koska karhu oli selvinnyt kaikista testeistä, se sai töitä Joulupukin pajalta. Joulupukki ja tontut järjestivät isot juhlat karhulle. Juhlat olivat Joulupukin pajassa. Juhlissa juotiin paljon glögiä ja syötiin piparkakkuja ja tonttukarkkeja. Siellä kaikilla oli kivaa.

Tällainen oli karhun tarina. Oikein hyvää joulua!

JULSAGA

Hösten hade övergått i vinter, november i december. En ensam stjärna tändes på den klara frosthimlen. Snart var det jul! En liten tomte var på väg från en av Jultomtens sidoverkstäder och bestämde sig för att ta en genväg genom skogen. Plötsligt kom han fram till en stor glänta.

– Var är jag? undrade tomten.

– Kan jag ha gått vilse?

Stora granar kantade gläntan. Den lilla tomten blev rädd. Underliga ljud hördes från skogen. Ljuden var skrämmande. Från någonstans i närheten hördes ett morrande. I skogen syntes en stor gestalt med små öron. Morrandet tycktes komma från gestalten. Gestalten smög sig sakta ut i gläntan, och den klara himlen avslöjade att det var en björn. Tomten frågade björnen:

– Var är vi någonstans?

Björnen vände sig mot rösten och undrade var tomten kom ifrån. Tomten sa:

– Jag har gått vilse och vill hem. Jag vet inte var jag är.

Björnen svarade:

– Vi är i Rovaniemi.

Sedan tog björnen med sig tomten till sitt hem och bjöd honom på tomtegröt. Björnen bodde i skogen, i en håla under marken utanför Rovaniemi. Inne i hålan fanns Jultomtens mössa, en julgran och en smutsig säng fylld med skumtomtar och pepparkakor.

Plötsligt kom en annan jultomte in i björnens bo, fick syn på björnen och sprang iväg. Men då gick den lilla tomten ut och ropade efter honom:

– Kom och ta lite tomtegröt och pepparkakor!

De åt tillsammans och somnade sedan i björnens bo.

Nästa dag gick tomtarna och björnen tillsammans till Jultomtens hus.

Tomtarna och björnen gick in i Jultomtens rum och berättade vad som hade hänt. Jultomten blev förvånad och sa:

– Vad gör björnen här?!

Tomtarna svarade:

– Var inte rädd, han är inte farlig. Vi är vänner, och han gav oss gröt. Kan björnen få arbeta här?

Jultomten svarade:

– Ja, han får prova, men han måste klara några tester. Det första testet är att slå in julklappar.

En stor grupp tomtar samlades runt julklappsinslagningsbordet. Björnen stod nervöst vid bordet. En gammal och liten ledartomte förklarade reglerna med gäll röst:

– För att klara testet måste du slå in femtio paket på fem minuter. Om du klarar detta får du gå vidare. Om du inte klarar det måste du åka hem och du får inga julklappar.

Med de orden startade testet. Björnen slog in paket i en rasande fart. Han klarade precis testet, med en tid på 4 minuter och 59 sekunder. Tomtarna såg förundrat på björnen.

Nästa uppgift var att komma på och skapa en ny leksak. Björnen skulle klara uppgiften på ett dygn.

Björnen uppfann en radiostyrd båt som man kunde sitta i och köra. Det tog 15 timmar att bygga båten. Inuti båten fanns ett kök och en bar där man kunde beställa julmust och julläsk. Där fanns också en ratt och tre stolar i hytten. Björnen var nöjd. Jultomten blev imponerad och sa:

– Din båt är fantastisk!

Jultomten ville också prova båten.

Det tredje testet var att mata Rudolf utan att han blev rädd och sprang iväg. Björnen lagade en magisk specialgröt och provade först att ge den till de andra renarna. När tomtarna kände den goda doften av gröten blev de avundsjuka och sa:

– Vi vill också ha lite gröt!

Björnen svarade:

– Jag kan göra gröt åt er snart, om ni vill.

Tomtarna jublade:

– Jippi!

Rudolf var väldigt hungrig. När björnen kom med gröttallriken blev Rudolf först rädd, men blev sedan glad när han fick mat. Björnen klarade alltså även det tredje testet.

Björnen hade klarat alla Jultomtens tester. Eftersom björnen hade lyckats fick han jobb i Jultomtens verkstad. Jultomten och tomtarna ordnade en stor fest för björnen. Festen hölls i Jultomtens verkstad. Där drack de massor av glögg och åt pepparkakor och skumtomtar. Alla hade roligt.

Så var berättelsen om björnen. Ha nu en riktigt god jul!